Finnoon rannasta on keskusteltu kymmenen vuoden ajan – Olisiko jo aika päätöksille?

Kirjoitin alkuvuodesta kaksi mielipidekirjoitusta, Helsingin Sanomiin ja paikallislehti Länsiväylään. Yritin näillä kirjoituksilla herättää keskustelua Finnoon ranta-alueen tulevaisuudesta. Esitin, että rantaan pitäisi rakentaa asuntoja, kunnioittaen alueen merellistä luontoa ja ulkoilureittejä.

Miksi asuntoja? Siksi, että arvokkaista rantatonteista Espoo saisi merkittäviä myynti- tai vuokratuloja. Näillä tuloilla pystyttäisiin rahoittamaan espoolaisten hyvinvointipalveluita, eli kouluja, terveyskeskuksia ja vanhustenhuoltoa.

Tällä hetkellä Finnoon ranta on veneiden talvisäilytyspaikka, eli eräänlainen varikkoalue. Tämä ei ole järkevää käyttöä arvokkaalle ja kehityskelpoiselle tonttimaalle. Jotta alueelle voitaisiin rakentaa, suurin osa veneistä täytyisi siirtää muualle.

Kuten arvata saattaa, moni veneilijä ei pitänyt lehtikirjoituksistani. Sain runsaasti kielteistä palautetta sosiaalisessa mediassa. Se kuuluu asiaan. Olen kuntavaaliehdokkaana jo tottunut siihen, että kaikkia ei voi miellyttää.

Hieman yllättäen 24.3. ilmestyneessä Länsiväylässä espoolaisia veneseuroja edustava Yrjö Gorski kirjoitti, että mitään ongelmaa ei olekaan. Veneille etsitään korvaavaa säilytyspaikkaa ja asioista on jo kauan sitten sovittu veneilijöiden ja kaupungin kesken. SDP:n kuntavaaliehdokas Mikko Lievonen olikin vain tietämätön.

Otan ilolla vastaan Gorskin pääviestin: veneilijät ovat valmiita luopumaan Finnoon alueesta hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Mutta Gorskin kirjoitus antaa tilanteesta turhan silotellun kuvan. Asioita ei suinkaan ole sovittu, vaan tärkeät päätökset ovat yhä tekemättä. Tosiasia on, että Finnoon ranta-alueelle ei ole hyväksytty osayleiskaavaa. Tällainen kaava tarvitaan, jotta alueella voidaan ylipäätänsä suunnitella mitään merkittäviä muutoksia.

Kaavoitus- ja suunnitteluasioissa on jahkailtu jo kymmenen vuoden ajan. Samaan aikaan Finnoon tulevan metroaseman seudulla, noin kilometrin päässä rannasta, rakennustyöt ovat jo täydessä vauhdissa.

Viime kädessä kyse ei ole noin yhdeksän hehtaarin kokoisesta rantakaistaleesta, vaan politiikan päämääristä. On tärkeää nähdä yksityiskohtia pidemmälle. Itse katson, että Espoon tulee palvella tasaveroisesti sen asukkaiden tarpeita. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea laadukkaita peruspalveluita, eli yllä mainittuja kouluja, terveyskeskuksia ja vanhustenhuoltoa. Laadukkaat peruspalvelut ovat mahdollisia vain, jos Espoolla on rahaa. Valitettavasti juuri rahasta on puutetta. Espoon tulot ovat ylittäneet menot monena peräkkäisenä vuotena. Tilanne ei ole hyvä.

Olisi mukavaa elää maailmassa, jossa rahasta ei tarvitse välittää. Merenrannan voisi jättää veneilijöiden käyttöön. Tai vaikka muuttaa puistoksi. Mikäs sen mukavampaa! Näissä suunnitelmissa on vain yksi huono puoli: ne eivät tuo rahaa kaupungin kassaan. Niillä ei rahoiteta yhtäkään koulua.

Uskon, että tässä pitkään jumissa olleessa asiassa on vihdoinkin mahdollista saavuttaa edistystä. Finnoon rannassa on myös jatkossa tilaa veneilylle, mutta nykyistä selvästi suppeammassa muodossa. Arvokas ranta-alue kannattaa muuttaa pääosin asuinalueeksi, jotta kaupunki saa uusia tuloja. Näin Finnoon rannasta on hyötyä kaikille espoolaisille, eikä vain harvoille.

(Kuva: CC BY 2.0, Paj)