En ole profiloitunut politiikassa urheilu- ja liikunta-asioiden parissa, mutta vanhana anglofiilina jätin keväällä 2026 valtuustokysymyksen kriketin harjoittelu- ja kilpailumahdollisuuksien kehittämisestä Espoossa. Valtuustokysymyksen allekirjoitti lisäkseni 29 valtuutettua useista eri puolueista. Kysymystä käsiteltiin 21.9.2026 kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa pidin oheisen puheen.
***
Puheenvuoro Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.9.2026
Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Kaikki tietävät, että maailman suosituin urheilulaji on jalkapallo. 22 pelaajaa juoksemassa kentällä pallon perässä.
Mutta moniko tietää, että maailman toiseksi suosituimmassa urheilulajissa on myös 22 pelaajaa, juoksemassa kentällä pallon perässä? Puhun tietenkin kriketistä.
Kriketti on selvässä kasvussa Espoossa. Tänä päivänä Espoossa on noin 15 krikettiseuraa, noin 400 lisenssipelaajaa ja karkeasti arvioiden ainakin muutama tuhat harrastajaa.
Lajin noususta kertoo, että elokuussa Keravalla ja Vantaalla pelattiin miesten T20-kriketin maailmancupin eurooppalaisia karsintaotteluita.
Kuten tähän valtuustokysymykseen saadusta vastauksesta käy ilmi, Espoo on ottanut merkittävän askeleen kriketin harjoittelumahdollisuuksien parantamiseksi.
Suurpeltoon, tyhjälle tonttimaalle, rakennetaan parhaillaan Espoon ensimmäistä krikettikenttää. Kyseessä on määräaikainen ratkaisu, joka tulee palvelemaan lajin harrastajia pitkälle 2030-luvulle.
Pidemmällä aikavälillä kriketti – monen muun kasvavan lajin tavoin – tulee tarvitsemaan pysyviä kenttäratkaisuja. Monipuolistuvassa lajiympäristössä voi olla perusteltua rakentaa monikäyttöisiä kenttiä.
Pidän erittäin myönteisenä merkkinä espoolaisesta tekemisestä ja mentaliteetista, että osaamme huomioida uudet ja kasvavat urheilulajit. Tämä ei ole kaupunki, joka jää polkemaan paikoilleen muuttuvassa maailmassa.